|
Delfoin 20-vuosijuhlan kunniaksi Delfoi järjesti toukokuussa 2010 ”Tuottavuus & IT 2010” -konferenssin, jonka keskipisteenä olivat valmistuksen tietojärjestelmäratkaisut ja palvelut, joilla voidaan vaikuttaa suoraan teollisuuden tuottavuuden parantamiseen. Konferenssissa johtavien suomalaisten yritysten ja laitosten edustajat, mm. Nokia, Metso ja ABB., kertovat tietotekniikan hyödyntämisellä saavutetuista tuloksista.
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokankaan mukaan nykyisellä talouskriisilla on ollut laajat vaikutukset. Globaali rakennemuutos on jatkunut voimakkaana. Yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta on kyettävä parantamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Me Delfoissa uskomme, että Suomessa on mahdollista toimia kilpailukykyisesti. Valttejamme ovat laadukas ja joustava toiminta. Laadukkaaseen toimintaan päästäksemme meidän on kyettävä kehittämään uusia toimintamalleja ja hyödyntämään tietotekniikkaa tehokkaammin. Tässä meillä on paljon kehitettävää.
Maailmanluokan asiakkaamme Suomen ABB:n esimerkki on hyvin kuvaava: jo hyvästä tuotannosta ja kannattavasta toiminnasta saadaan asioita uudelleen miettimällä jopa 50% lisää tuottavuutta ilman tuotemuutoksia. Jos tämä on mahdollista huippuyrityksiin lukeutuvassa ABB:ssä, niin mikä onkaan tilanne muussa valmistavassa teollisuudessa. Onko johdolla oikea käsitys mahdollisuuksistaan nostaa tuottavuuttaan – mahdollisesti jopa 50%.
|
Raimo Puro
Toimitusjohtaja
Delfoi Oy
lue lisÄÄ
|
 ICT:n hyödyntäminen Suomen valmistavan teollisuuden tuottavuuden ja transformaation
tukena
Market-Visio Oy toteutti TransICT (ICT:n hyödyntäminen Suomen koneteollisuuden tuottavuuden ja transformaation tukena) –projektin Teknologiateollisuuden toimeksiannosta ja Tekesin osarahoittamana ajalla syyskuu 2009-huhtikuu 2010. Projektin tavoitteena oli selvittää ICT:n hyödyntämisen nykytaso ja suunnitelmat valmistavan teollisuuden ja etenkin ns. järjestelmätoimittajien piirissä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että ICT:llä on keskeinen rooli suomalaisten valmistavan teollisuuden yritysten tuottavuuden, kasvun ja liiketoimintamallien muutoksen mahdollistajana. Suomen valmistavan teollisuuden ICT:n hyödyntämisessä on kuitenkin selvää tehostamisen varaa. Päähankkijoiden ICT-sidonnaiset vaatimukset toimittajille lisääntyvät tulevaisuudessa merkittävästi. ICT-kyvykkyys on sekä ehto olla mukana potentiaalisten toimittajien joukossa että selkeä kilpailukykytekijä, jolla erottaudutaan. Toimittajan tulee olla osaava, teknisesti kyvykäs sekä raportoiva.
lue lisÄÄ
Virtual Build at Nokia Mobile Phones
Ari-Pekka Pietilä, Specialist, Mechanics Development, Nokia Oyj:ltä kertoi matkapuhelinten virtuaalisesta valmistuksesta. Suunnitteluprosessin haasteet matkapuhelintuotannossa ovat suuret. Tuotekehityksen aikataulut ovat nykyisin erittäin nopeita, jolloin iteraatioille ei jää aikaa. Resursseja (aikaa tai rahaa) ei myöskään ole varattu korkealaatuisille prototyypeille. Tarve uusille työmenetelmille on tavoitteiden saavuttamiseksi suuri.
Nokialla simulointi ja PLM-järjestelmän käyttöönotto on jo tuottanut etuja. Kokonaishyötyä ei kuitenkaan ymmärretä ennenkuin ensimmäinen tuote on valmistettu. Koko elinkaaren ajan on nähtävissä etuja, mutta simuloinnin hyöty kasvaa ajanmittaan ja suurimmat edut saada vasta kun kerättyä dataa käytetään uudelleen.
”Kamppailemme edelleen saadaksemme parhaan mahdollisen tuotoksen simulaatiosta. Sen hyödyntämisessä on käyttämätöntä potentiaalia. Tämä on väistämätön kehityssuuntaus; simuloinnilla tulee olemaan yhä suurempi rooli tuotesuunnittelussa tulevaisuudessa,” sanoo Ari-Pekka Pietilä.
lue lisÄÄ
Tuotannonohjauksen haasteet ja tuotannon siirto
Metso Paperin telatuotannon tuotannonohjauksessa on tarkoitus ohjata pullonkauloja, joita ovat välikokoonpanojen valmistumiset. Ajoitussäännöt perustuvat viikkotason vaiheaikoihin, joiden perusteella muut vaiheet ajoitetaan suhteessa välikokoonpanojen valmistumiseen. Työkaluna käytössä on ollut itse ohjelmoitu excel-tiedosto. Tämä on johtanut siihen että telat makaavat lattialla yli 80% ajastaan.
Tuotannonohjauksen haasteita Metso Paperille toivat tarve lyhentää läpäisyaikaa ja kyetä ennakoimaan ja hallitsemaan muuttuvat tilanteet. Tavoite oli päästä viikkotason ajoituksesta vähintään päivätasolle ja kyetä luomaan erilaisia skenaarioita sekä konekohtaisia työjärjestyslistoja ”automaattiavusteisesti”. Lisäksi tarjousvaiheessa syntynyttä informaatiota, haluttiin päästä hyödyntämään tilaus- ja toimitusprosesseissa.
Delfoi Plannerin käyttöönottoprojekti alkoi helmikuussa 2008 ja kesti noin kymmenen kuukauden ajan. Ohjelmisto toimii tehtaan tarjous- ja tilaustietokantana, karkea- ja hienokuormituksen työvälineenä, tuotannon ohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmänä ja tuotannon raportointiohjelmistona.
Projektin mittareita olivat mm. läpäisyaika, tuottavuus sekä toimitusvarmuus.
lue lisÄÄ
Tuotannon simuloinnilla tuottavuuden jatkuvaa parantamista
Vuosina 2006 – 2008 ABB:n tuotteiden, kuten generaattoreiden kysyntä räjähti. Tehtailla painittiin rajoitettujen resurssien, niukkojen investointimahdollisuuksien ja pahojen kapasiteettiongelmien kanssa.
ABB:llä päätettiin simuloida tahtikoneiden staattorien vyyhdenvalmistusta ennen osaston rakentamista.
Laatupäällikkö Esa Heikkisen mukaan simuloinnilla on mahdollista saavuttaa hyötyjä ja mitattavissa olevia parannuksia esimerkiksi läpäisyajan ja kapasiteetin käytön suhteen. Simulointi tuo varmuutta päätöksentekoon ja auttaa muutosten läpiviennissä. Eri projekteista saatuja oppeja voidaan myös käyttä eri yksiköiden välillä.
- Kireä kilpailu edellyttää kustannustehokkuuden ja laadun jatkuvaa ja nopeaa parantamista. Osaavissa käsissä simuloinnit on tähän hyvä työkalu, toteaa Esa Heikkinen.
lue lisÄÄ
Kuopion yliopistollinen sairaala päätti laajennuksestaan
Delfoi mukana päätöksen valmistelussa
Terveydenhuollossa on perinteisesti yritetty tehostaa toimintaa miettimällä henkilöstöresursseja ja tilan käyttöä osasto kerrallaan. Delfoin erityisosaamisen avulla voidaan teollisuudessa pitkään käytetty prosessilähtöinen toiminnan tehostaminen tuoda simuloinnin avulla myös palvelualan piiriin.
”Malli, jossa sairaalat suunnitellaan prosessien mukaan, on tullut hyvin suosituksi, eikä ole epäilystäkään etteikö se olisi oikea”, kertoo Kari Janhonen, KYS:n yleisten tukipalveluiden palvelualuejohtaja, joka toimi laajennuksesta päätettäessä laajennusprojektin projektipäällikkönä.
lue lisÄÄ
Tehdas - tuottavuuden kivijalka
- Teollinen tuotanto on Suomessa paljon vartijana. Uskomme, että kilpailikykyä Suomessa on, mutta joka tehtaassa jossa olemme käyneet, on löytynyt myös paljon parannettavaa, sanoo Raimo Puro.
Raimo Puron mukaan suunnittelun alkumetreillä on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa tuotannon kustannuksiin. Perinteisesti on ajateltu, että suunnittelun osuus koko tuotantoprosessista on vain 5 prosenttia, mutta suunnittelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa 70 prosenttiin näistä kuluista. Tuottavuuden parantamisen lähteet ovat siten valmistuksen suunnittelu ja optimointi sekä tuotannon kehitys, suunnittelu ja ohjaus.
- Tyypillinen tuottavuuden parannus on ollut työohjeiden tuottamisen tehostaminen, suoran ja välilisen työn tehostaminen, läpimenoajan lyhentyminen sekä tilojen ja koneiden käyttöasteen nosto. Tämä on täysin toteuttavissa. Eikö tämän siis pitäisi olla tavoite joka yrityksessä, kysyy Raimo Puro.
lue lisÄÄ
| 
